Girjehildu
SÁMI-DUTKAN LEA OVDÁNAN POLITIHKALAŠ AKTIVISMA JA INSTITUŠUNEREMA BIEKKAID SISTE
Govva bajábealde lea Lásságámmi, sámi dáidára Nils-Aslak Valkeapää maŋemus ruoktu. Valkeapää leai njunušolmmoš sámi etnopolitihkalaš lihkadusas ja maŋŋá su menddo árra jápmima ostojuvvui dállu, mii lea Ivgobađas Finnmárkkus, almmolaš vuođđudusas guhte hálddaša Valkeapää kreatiivvalaš buvttadeami ja rievdadii dán ” orohahkan sisriikkalaš ja olgoriikkalaš dáiddáriidda dahje dutkiide main bargguin lea sámi dahje sisriikkalaš perspektiiva”.
Dán gova válljejin go dat govahallá sámi etnopolitihkalaš lihkadusa historjjá ja dahká šalddi dálá áiggi politihkalaš aktivismma ja institušonaliserema rámaid gaskkas ja mu iežan oainnu sámi dutkanpolitihkas.
Sámit leamaš objeavttat intensiiva dutkan čalmmustahttimis čađat ođđaáigasaš Eurohpa historjjá áiggis. Sii leat mihtiduvvon, sin vierut, dávvirat ja gielat leat kártejuvvon Eurohpa ja skandinávalaš etnográfain ja sin eallinvuohki ja eanangeavaheami minstarat leat dutkojuvvon ráđđehusa bálvalussan. 1900- jagiid gaskamuttus ledje dát bijut buktán áigái viiddes guorahallamiid mat, vaikko ledje oalle máŋggabealat, vuosttažettiin árvvoštalle sámiid váldoservodagaid ja stáhtaid perspektiivvas. Sámi jienat, perspektiivvat ja beroštumit ledje váilevaččat.
Antikoloniála lihkadusaid leavvan 1900- jagiid loahpageažis dagahii ahte sámit gáibidišgohte sin rivttiid eamiálbmogiin mas lea iešmearrideapmi. Oassi dan etnopolitihkalaš lihkadusas ávžžohuvai ”sámáidahttit” diehtobuvttadeami ja háhkat ođđa institušuvnnalaš vuođu dutkamii mii galggai váldit vuhtii sámi servodaga iežas dárbbuid ja máilmmigovahállama. Dát gáibádusat ožžo doarjaga viidát paradigmarievdadusas ođđa post-positiivvalaš ja kritihkalaš bargovugiid váras.
Dás eahpiduvvui objektiviteahta ja eurosentrisma sajáiduvvon strategiijain servvodatdiehtagii ja humaniorai. Vuosttaš dutkanásahus, mii buvtti rievdadusa sámi dutkamis oidnosii, leai sámi ásahus Davviriikkalaš Sámi Instituhtta, dat ásahuvvui Guovdageidnui Norggas jagis 1973.
Dan rájis leat instituhtta, oahppoprográmmat ja dutkanprošeavttat mat leat váldán oasis dán rievdadussii lassánan, ja almmolaš beroštupmi sámi identitehtii ja kultuvrii orro maiddái lassáneami. Seammás lea davviriikkalaš stáhtaid beroštupmi sámi riikkain ja servodagain lassánan go jurddaša árktalaš guovllu lassánan ekonomalaš, geopolitihkalaš ja logisttalaš mearkkašumi. Akademalaš diehtu sámi servodagas, identitehtas eallingeainnuin, kultuvrras ja historjjás gáibiduvvo dasto fas- muhto dán hávi maŋgga aktevrrain ja ákkain mat sakka leat vuostálaga.
Ulbmil mu dutkamiin lea leamaš kártet ja ipmirdit muhtumiid dain ođđa hástalusain, jearaldagain ja vejolašvuođain maid dát ođđa konjunktuvra buktá ovdán sámi servvodahkii ja dutkamuššii. Barggus Suomas, gos sámi identiteahta lea gártan sakka polariserejuvvon ja dahkkon váttisvuohtan, lea dákkár dutkan garvinvejolašvuođa haga fokuseren ođđa nákkuide sámi jiena ja identiteahtta birra, meastá dego sisriikkalaš approprieren ja dan čanastumi akademalaš máhtobuvttadeapmái ja stáhtalaš politihkkii.
Dákkár riiddut eai leat leamaš Norggas eaige leat gártan politihkalaš áššin. Suomas lea dát nággu sámi identiteahta birra, Sámedikki válgalisttu ja dakko bokte sámi parlameantta stivrema birra. Registara vuođđu dahkkui 1960 jagiin, dalle go oalle dehálaš álbmotrehkenastin čađahuvvui Suomas, buori muddui sámiin. Okta dain gieddebargiin guhte čađahii dán, guhte vájaldii uvssas uksii ja jearahalai leai dat nuorra Nils-Aslak Valkeapää.
Govva: Lásságámmi girjehildu girjerádjosis leat girjjit sámi dáidagis, historjjás ja servodagas moanat gielaide. Govva lea váldon golggotmánus 2019.
Teavsttat leat jorgaluvvon dávvesámegillii girječálli John Erling Utsis ja Camilla Brattland, Norgga árktalaš universiteahttamusea, lea divvon daid.
